Kakkuja ja höpinöitä

Vihdoinkin rupesi aurinko paistamaan! Johan sitä kylmyyttä piisaski. Tällä hetkellä mittari näyttää ihan mukavat 25 astetta ja huomenna pitäis olla vähän lämpimämpää. Olis kyllä kiva, että myös loppuviikolla olis lämmintä ja aurinkoista, kun nyt kerran äiti ja iskäki on täällä ja ollaan lomalla ja kaikkea sellasta... Saapi nyt sit vaan nähä, mitä mieltä toi säidenhaltija on.
Viime keskiviikkona olin siis siellä risteilemässä. Siellä oli kyllä mukavaa! Laiva meni tota Rheinin vartta jonku tunnin verran yhteen suuntaan ja käänty sitte takasin. Ei kyllä huomattu, koska se käänty takasin, koska sit ihmeteltiin, et mikäköhän linna se tossa on... Ja sehän oli Ehrenbreitstein, jossa oon nyt käyny neljä kertaa. Hehheh. ;-D Nomut, tulipahan tanssittua niin paljo, että tukka oli hiestä märkänä. Risteilyn jälkeen mentiin vielä Spökesiin pelaamaan biljardia ja vasta joskus neljältä olin nukkumassa.


Yritin risteilyllä olla kuin leffatähti konsanaan. ;-D

Torstaina oltiin sitte yhessä toisessa asuntolassa pelaamassa Unoa ja Kickeriä ja sen jälkeen lähettiin Zenitiin, opiskelijapippaloihin. En ollu vielä ollu siellä ja oli meikäläisen viiminen mahollisuus mennä, niin pakkohan siellä oli käydä. Paikka oli ihan tupaten täynnä! Niin täynnä, että välillä oli vaikeeta liikkua. Suomessa baarissa olis varmaan jo käyny poliisit sanomassa, että on vähän liikaa jengiä ja olis voinu vaikka sulkee koko paikan, mutta ei täällä... Alko välillä oikein ahdistamaan se, kun ei voi edes kunnolla kääntyä. Ei oltu siellä sen takia kovin kauaa ja muutenki se risteily jo väsytti, niin olinki jo aika aikasin nukkumassa.
Perjantaina en tehny mitään erikoista, en kerta kaikkiaan mitään. Mulla oli hyvä yritys viedä pulloja kauppaan, mutta bussipysäkillä huomasin, että se pullopussi on kotona. Hihhih. Hyvä minä. No, kävin sit vaan ostamassa ruokaa. En muuten edellenkään pysty ymmärtämään sitä, että liukuhihna kassatädille mentäessä on kyllä pitkä, mutta sen tädin jälkeen aivan olemattoman lyhyt. Ihmiset, jotka asioivat Suomessakin Lidlissä, ymmärtävät, mistä mä puhun. Pahin se on just noissa halpiskaupoissa, kuten Lidl, Penny ja Aldi. Niihin mä en sen takia mee koskaan ostamaan mitään suuri määriä. Ei vaan voi ymmärtää. Ei sitten millään. Ei vaan voi.
Lauantaina kävin sitte Elinan, Elinan kaverin, Stefkan ja Linan kanssa Kölnissä. Ja voi jumankekka sitä Kölner Domia! Se tulee näkyviin heti ku tulee rautatieasemalta ulos ja mun ensimmäinen sana oli "VAU!" Jotenki ihan järjetöntä, että ne on pystyny rakentaa tollasen pytingin ilman tänpäiväsiä masiinoita ja tekniikoita. Käytiin siellä ylhäällä ja kivuttiin vaivaset 509 askelmaa ylöspäin. Puhhuijaa. Lisäks käytiin Rheinillä jokiristeilemässä ja tutustumassa kauppoihin. Joissaki kaupoissa hinnat oli edullisemmat ku täällä Koblenzissa. Illalla siellä oli ilotulituksia ja aivan järjettömästi porukkaa. En oo koskaan nähny niin pitkään (n. puol tuntia) ilotuksia enkä yhtä isoja ja hienoja. Kannatti käydä! (:


Kölnin tuomiokirkko.

Tosiaan, sillon lauantaina tuli ne helteet ja mittari kipus yli 30 asteen, sama toistu sunnuntaina, joten lähdin Iinan, Assin ja Riikan kanssa uimaan. Vähän samanlainen mesta ku Stadika (vai kirjotetaanko se kahella koolla, no ihan sama...), mutta nurmikkoa on paljo enemmän. Siellä köllöteltiin, uitiin ja pelattiin korttia muutama tunti. Sit illalla olin Ehrenbreitsteinilla sen seminaariporukan kanssa katsomassa Koblenzia pimeällä. Ja hienoltahan se näytti. Eilen en tehny mitään spesiaalia, mutta ei kai sitä aina tarviikaan.
Jo huomenna äiti ja iskä tulee tänne! Sit lähetään ajamaan kohti Bodenseetä ja jos ilma yhtään pysyy tällasena, niin luvassa on kauniita maisemia ja mukava reissu.

Bis dann

Ps. Jos mitään ei pyydä, mitään ei tarviikaan.. ;-D