Kakkuja ja höpinöitä

Ystäväiseni, blogini on muuttanut osoitteeseen http://maananmatkassa.blogspot.com. Vastaisuudessa voitte lukea turinointiani sieltä. Mukavaa kesää ja toivottavasti törmätään bloggerissa!! (:

Heippa taas! Päivitysvälini on ollut vähän pitkähköä, koska olen yrittänyt ahkerasti kirjoitella opinnäytetyötäni. Mutta hyväähän kannattaa odottaa! ;-D
Tein siskon tytön synttäreille prinsessakakun, jonka täyte oli sama kuin jouluhalossa - lukuun ottamatta kanelia, joka on ehkä aavistuksen joulunmakuinen... Kakkupohja oli 6 munan kakkupohja. Päälle laitoin vaahtokarkkifondanttia, joka onnistui tällä kertaa paljon paremmin kuin kesällä. Ehkäpä harjoitus alkaa pikku hiljaa tehdä mestarin... Värjäsin valkoiset vaahtokarkit vaaleanpunaisella värillä. Lisäksi tein (pariinkiin otteeseen, kun ensimmäisellä kerralla ei onnistunut) prinsessakruunun, koska pitäähän nyt neidillä sellainen olla.

Sain ainakin itse henk.koht. hetkeksi tarpeekseni valkosuklaasta, niin makeaa täyte taas oli. Mutta oli ihan hyvää! (:

Joulusta on kulunut jo sen verran aikaa, että en oo ihan varma, kehtaako jouluisia leipomuksia tänne enää oikein laittakaan... No, parempi myöhään ku ei laisinkaan! Ohjeen oon ottanu suoraan Unelmakakut-kirjasta. Ilmeisesti kirjassa on jonkin sortin painovirhepaholainen, koska kakkupohjan ohjeesta puuttui kaakaojauhe. Tajusin tämän vasta sen jälkeen, ku kakku oli melkein valmis. Täytyy vissiinki Ullalle laittaa viestiä ja kysyä, onko ohjeessa oikeasti tarkoitus olla se kaakaojauhe, jotta halosta tulee tumma. Nyt se on tuollainen koivunhalko. ;-D

Ohje oli ihanan helppo, lukuun ottamatta noita päälle tulevia suklaakoristeita. Niissä saa kyllä tuhrattua aikaa. Ja oli todella hyvää, kanelin maku oli ihanan jouluista!

Vietettiin tyttökavereiden kanssa iltaa, johon kuului Sinkkuelämää-leffan katselua ja Cosmopolitanien siemailua. Ei pöllömpää siis! ;-D Minulle tuli heti loistoidea toteutettavasta kakusta ja eikun vaan muokkaamaan idea oikeaksi kakuksi. Lopputulos vastaa kuta kuinkin päässäni ollutta mielikuvaa.

Sydämenmuotoinen kakkupohja on tehty kolmen munan ohjeella. Välissä käytin Saksasta tuomaani sitruunakreemiä ja itse vähän rukkailin täytettä, sillä kreemin lisäksi laitoin kermavaahtoa ja 5 liivatetta sekoitettuna puoleen desiin kuumaa vettä. Täyte oli oikein raikas, kun päälle tuli toffeekuorrute. Eikö kaupoissa enää myydä Hopeatoffeeta?? En ainakaan nähnyt niitä Prismassa ja Supermarketissa laisinkaan. Omituista. Turvauduin sitten Malacon vastaavaan, olikos se nyt Kick vai Käck... No, niitä laitoin yhden pussillisen (150 g) ja 2 dl kermaa. Annoin kuorrutteen jäähtyä n. 10 minsaa, ennen kuin levittelin sen kakun päälle.

Marsipaanikirjaimet tein jo aiemmin, värjäsin valkoista marsipaania vaaleanpunaiseksi. Päälle oli ihan pakko laittaa hopeakuulia ja lopuksi sivellä kimalleväriä pintaan. Korkokengän tekeminen olikin helpommin sanottu kuin tehty, kun ei mokoma meinannut pysyä kasassa millään. Kai siitä loppujen lopuksi ihan ok tuli, kun kaverit sen kengäksi tunnistivat. (: Pursotukset oli vähän niin ja näin, mutta kakku oli hyvää! Sehän se kai on pääasia.

Oikein railakasta uutta vuotta kaikille!

Ystävälläni oli tuparit, jonne lupasin tehdä kakun. Tai siis, kysyin, että saanhan mä tehä kakun... Haluaisin nimittäin aina, kun on mahdollista tehdä kakkuja, jotta taidot karttuisivat. Ei nimittäin viitsi kokeilumielessä leipoa uusia ideoita vain itselleen, kun se kakku pitää jotenkin saada syötyäkin! ;-D Mutta mutta, tällaisen kyhäelmän sain aikaiseksi:
Välissä oli samaa vadelmarahkatäytettä kuin edelliskerrallakin, kun ystävän mielestä se kuulosti kovin herkulliselta. Ja oli myös sitä jälleen kerran! Pursotuksiin meni lähes 5 dl Flora Vispiä ja ne onnistuivat ainakin omasta mielestä ihan hyvin. Kuva nyt on vähän tumma, kun ei tähän vuodenaikaan tota valoa aina oo kovin tarpeeksi. Reunalla olevat kukat on marsipaania ja vihreät pallurat mitä lie strösselin tyylistä. Koristeen valkoinen osa on sokerimassaa ja avain sekä leipä marsipaania. Päälle siveltelin vielä vähän kimalleväriä. Tervetuloa-tekstin kirjoittelin elintarviketussilla ja se meni pikkasen reunaan... No, aina ei voi onnistua. Tässäpä vielä lähikuvaa koristeesta:

Tämä kakku oli samalla myös äidin synttärikakku, ehkä siksi siitä tuli melko hempeä isää ajatellen.


Halusin kokeilla ensimmäistä kanssa liivatteen kanssa pelaamista ja sopivantuntuisen ohjeen vadelmarahkatäytteelle otin täältä. Oli aika hyvää, etten sanois! (: Pakastevadelmat jättää pikkasen kirpsakan maun, mikä on hyvä juttu, koska monesti täytekakuista tulee liian makeanmakuisia. Kakkupohja oli 4 kananmunan ohjeella ja vuoan halkaisija 24cm. Pursotukset ovat Flora Vispiä ja koristeena tumma- ja valkosuklaasydämiä sekä reunalla pari palaa tummasuklaarouhetta. Ihan makoisa kakku myös vieraiden mielestä!

Tulin pikaisesti vain päivittämään, kun tein ajankulukseni varastoon yhden kakkukoristeen. Oli pikkaisen vaikea maalata Myytä, kun sivellin taisi olla tähän puuhaan liian leveä... No, tietääpä taas, minkälaisia hankintoja täytyy tehdä. ;-D Oon yhden kakunkin saanu aikaseksi, mutta siitä sitten myöhemmin.

Valitettavasti kuva on harvinaisen epätarkka, pahoittelen!

Hiphei, täällä taas. Tein kummipoikani 1-vuotissyntymäpäiville leppäkerttukakun, jollaisen oikeastaan äiti halusi, kun pikkuisella ei omia toivomuksia oikein ollut. (: Kakusta tuli kuitenkin vaaleanpunainen, vaikka kuinka paljon laitoin punaista geeliväriä. Toivottavasti joku lukisi näitä sivuja ja voisi kertoa mulle, että miten olisin saanu tästä ihan kirkkaan punaista?!? Mulle se on nimittäin mysteeri. Kaiken järjenhän mukaan, jos vaaleesävyseen lisää punasta, niin siitä tulee vaaleanpunaista... Toivottavasti joku voi jelppiä!

Pohja on seitsemän munan kakkupohja, jonka halkasin kolmeen osaan. Osat kostutin vadelmamehulla ja väleihin laitoin vadelmahilloa, tuoreita vadelmia ja kermavaahto-rahkaseosta. Oli aivan älyttömän hyvänmakuista, vaikka ite sanonkin! Tuoreet vadelmat on vaan aikas hyviä... Tällä kertaa pursotukseen kokeilin sokerikreemiä, johon tuli siis 500 g tomusokeriä, 250 g suolatonta voita ja 1 rkl maitoa. Sitä varten kävin ostamassa uusia tyllia, mutta niistä täytyy laittaa kuvia myöhemmin. Lisäksi muotoilin lakumatoista etuosan, keskiviivan ja pilkut leppikselle. Ulkonäkö on ihan ookoo, mutta edelleen mua harmittaa, kun se on vaaleanpunainen... No, ehkä ens kerralla se onnistuu.

Täytyy ottaa vähän takas aiemmin ollutta päivitystauokoa. Tein itelleni 25-veesynttärikakun tossa taannoin ja siinä oli 2 x 6 kananmunaa. Välin kostutin persikkamehulla ja laitoin sinne diplomaattikreemiä ja persikoita. Diplomaattikreemi ei mun mielestä onnistunu ihan täydellisesti, koska se meinasi vatkautua ihan liikaa. Ei se kerma onneks sentään voiksi menny. Muutenkaan tällä kertaa en ollu täysin tyytyväinen täytteeseen, ehkä kosteutta olisi voinu olla enemmän. Toisaalta, aina se ei vaan onnistu ja tääki oli eka kertaa tällanen kokeilu. Päälle laitoin sitten hopetoffeekuorrutteen, joka on yks mun lemppari.

Kuva on valitettavasti vähän tumma, kun en ehtinyt ottaa sitä kotivalossa ja juhlat olivat ravintolassa. Koristeluiden kanssa tuli mieletön kiire, joten jouduin turvautumaan todella yksinkertaiseen vaihtoehtoon eli kirjoittamalla hopeakuulista 25 ja ripottelemalla niitä sinne tänne. Olin ja olen vieläkin erittäin tyytyväinen kuorrutukseen! Käytin flora vispiä ja uskalsin kerrankin vatkata sitä ihan kunnolla ja kerma oli ihanan vaahtoisaa. Kermaan tuli vaan sörvästyä kädellä pikku kuoppa... Kiitoksia vieraille vaan vieläkin mukavista kemuista!

Joskus tämä päivitystauko kestää pidempään kuin on tarkoitus... Mutta nyt olis tarkotus esitellä mun tekeleeni, jotka olivat esillä hyvän ystäväni häissä. Päivä oli perjantai 1.8. (siitä on siis jo pikkasen aikaa...) ja sillon oli ukkosta ihan hirveesti ilmassa. Joku vanhan kansan viisaus sanoo, että ukonilmalla kerma ei vatkaudu, eikä se kyllä totisesti meinannu vatkautua millään!! Olin onnekseni valinnu kuitenkin kuohukerman, jonka pitäis vatkautua vispikermaa paremmin, mutta tekemistä oli siinäkin! Onneksi kakut kuitenkin valmistu, vaikkakin tuli vaihteeks taas ihan hirvee kiire.

Kakut (kolme isoa ja hääparin oma kakku) oli kostutettu mansikkamehulla ja välissä oli mansikkahilloa, mansikoita ja kermavaahto-rahka-seos. Periaatteessa hyvin simppeli juttu, mutta mansikoiden pilkkomiseen meni yllättävän kauan aikaa. Päällä on ohueksi kaulittua marsipaania ja erilaisia marsipaanikoristeita, jotka tein aiemmin viikolla. Kuorrutukset eivät siis meinanneet millään onnistua, mutta näyttävät ihan ookoolta ainakin tässä kuvassa.

Hääpari soittaa alttoviulua ja halusin sen näkyvin jotenkin myös heidän omassa hääkakussa. Viulun kielet jäivät puuttumaan, kun aloitin maalausoperaation liian myöhään... No, hääpari oli kuitenkin itse tyytyväinen, sehän se kai tärkeintä on. (:

Tässä vielä kuva kakuista h-hetkellä.